Kirjoitettu: 7. elokuuta 1862
Suomennos: © Timo Koste, Vesa Oittinen
Lähde: Marx–Engels. Kirjeitä, s. 139. Kustannusliike Edistys, Moskova (1976).
Skannaus, oikoluku, HTML: Joonas Laine
Lontoo, 7. elokuuta 1862
...En ole täysin yhtä mieltä kanssasi Amerikan kansalaissodasta. En usko, että kaikki on ohitse. Pohjoisvaltalaiset ovat alun alkaen olleet rajaorjavaltojen edustajien vallassa, jotka ovat myös asettaneet armeijan johtoon McClellanin, tuon Breckinridgen kannattajan. Etelä sen sijaan on toiminut alusta alkaen yhtenäisenä. Pohjoinen on itse muuttanut orjuuden etelän sotilaalliseksi voimaksi sen sijaan, että olisi kääntänyt sen sitä vastaan. Etelä on pannut orjien niskoille koko tuottavan työn ja on voinut siten ilman haittoja viedä taistelukentälle koko sotavoimansa. Sillä on ollut yhtenäinen sotilasjohto; pohjoisella ei. Pohjoisella ei ollut olemassa mitään strategista suunnitelmaa, se selviää kaikista Kentucky-armeijan sotatoimista Tennesseen valtauksen jälkeen. Mielestäni tämä kaikki saa uuden käänteen. Pohjoinen tulee lopultakin käymään vakavasti sotaa ja turvautumaan vallankumouksellisiin keinoihin ja sysäämään johdosta syrjään rajaorjavaltioiden valtiomiehet. Yksikin ainoa neekerirykmentti vaikuttaa merkittävästi etelävaltalaisten hermoihin.
Vaikeus saada kokoon 300 000 miestä näyttää minusta puhtaasti poliittiselta. Luoteisvaltiot ja Uusi Englanti[1] haluavat pakottaa hallituksen luopumaan tähänastisesta diplomaattisesta sodankäynnistä ja ne tulevat sen tekemään. Ne valmistelevat nyt edellytyksiä näiden 300 000 miehen saamiseen. Mikäli Lincoln ei anna periksi (minkä hän toki tekee), tulee vallankumous.
Mitä tulee sotilaallisten lahjakkuuksien puutteeseen, niin tähänastinen puhtaasti diplomaattisten ja puoluejuonittelujen mukaisesti suoritettu kenraalien valinta on ollut tuskin omiaan tuomaan sellaisia etualalle. Kuitenkin minusta näyttää kenraali Pope tarmokkaalta mieheltä.
Mitä tulee rahataloudellisiin toimenpiteisiin, niin ne ovat taitamattomia, kuten välttämättä onkin maassa, jossa ei tosiasiallisesti tähän mennessä ole ollut (koko valtiota silmällä pitäen) minkäänlaisia veroja. Ne eivät kuitenkaan ole niin tolkuttomia kuin Pittin ja Kumppanien toimenpiteet. Rahan arvon nykyinen aleneminen ei minusta näytä johtuvan taloudellisista, vaan puhtaasti poliittisista syistä, epäluottamuksesta. Se siis muuttuu toisella politiikalla.
Pitkin tai poikin, minusta näyttää siltä, että sellaisia sotia on käytävä vallankumouksellisesti ja että jenkit ovat tähän mennessä yrittäneet käydä sitä perustuslaillisesti.
Terve.
Sinun K. M.
[1] Uusi Englanti muodostuu kuudesta USA:n teollisesti pitkälle kehittyneestä koillisvaltiosta (Maine, Massachusetts, Connecticut, Rhode Island, Vermont, New Hampshire). Uusi Englanti oli abolitionistien (orjuuden vastustajien) liikkeen keskus. Toim.