Karl Marx & Friedrich Engels

Valitut teokset

Kolmessa osassa

Suomennos: Tuntematon
Lähde: »K. Marx, F. Engels. Valitut teokset kolmessa osassa». Kustannusliike Edistys, Moskova (I ja II osan julkaisuvuotta ei mainittu, III osa 1973)
III osan tekijänoikeus: © Издательство политической литературы, ШО; © Kustannusliike Edistys, 1973 suomennos
Skannaus, OCR, PDF: Joonas Laine

Ensimmäinen osa
Alkusanat 5
Karl Marx. Teesejä Feuerbachista 7–9
Karl Marx ja Friedrich Engels. Feuerbach. Materialistisen ja idealistisen katsantokannan vastakkaisuus (»Saksalaisen ideologian» I luku) 10–69
  [I] 10–19
    [1.] Ideologia yleensä, varsinkin saksalainen 11–13
    [2. Edellytykset, joista materialistinen historiankäsitys lähtee] 13–14
    [3. Tuotanto ja kanssakäyminen. Työnjako ja omistusmuodot: heimo-omistus, antiikkinen ja feodaalinen omistus] 14–17
    [4. Materialistisen historiankäsityksen olennaisin sisältö. Yhteiskunnallinen oleminen ja yhteiskunnallinen tajunta] 17–19
  [II] 19–38
    [1. Ihmisen todellisen vapautuksen edellytykset] 19–20
    [2. Feuerbach in materialismin spekulatiivisuuden ja epäjohdonmukaisuuden arvostelua] 20–23
    [3. Alkuperäiset historialliset suhteet eli sosiaalisen toiminnan peruspuolet: elämälle välttämättömien tarvikkeiden tuottaminen, uusien tarpeiden syntyminen, ihmisten tuottaminen (perhe), kanssakäyminen, tajunta] 23–26
    [4. Yhteiskunnallinen työnjako ja sen seuraukset: yksityisomistus, valtio, sosiaalisen toiminnan »vieraantuminen»] 26–29
    [5. Tuotantovoimien kehitys kommunistisen yhteiskunnan aineellisena edellytyksenä] 29–30
    [6. Materialistisen historiankäsityksen johtopäätökset: historiallisen tapahtumaprosessin jatkuvuus, historian muuttuminen maailmanhistoriaksi, kommunistisen vallankumouksen välttämättömyys] 30–33
    [7. Yhteenveto materialistisesta historiankäsityksestä] 33–34
    [8. Koko tähänastisen, idealistisen historiankäsityksen ja erityisesti hegelinjälkeisen saksalaisen filosofian kestämättömyys] 35–37
    [9. Feuerbachin ja hänen idealistisen historiankäsityksensä lisäarvostelua] 37–38
  [III] 39–42
    [1. Hallitseva luokka ja hallitseva tajunta. Miten hegeliläinen käsitys hengen herruudesta historiassa on muodostunut] 39–42
  [IV] 42–69
    [1. Tuotantovälineet ja omistusmuodot] 42–43
    [2. Aineellisen ja henkisen työn jakautuminen. Kaupungin erottuminen maaseudusta. Ammattikuntajärjestelmä] 43–45
    [3. Työnjaon edistyminen. Kaupan erottuminen teollisuudesta. Työnjako kaupunkien välillä. Manufaktuuri] 46–51
    [4. Laajin työnjako. Suurteollisuus] 51–52
    [5. Tuotantovoimien ja kanssakäymisen muodon välinen ristiriita yhteiskunnallisen vallankumouksen perustana] 52–53
    [6. Yksilöiden kilpailu ja luokkien muodostuminen. Yksilöiden ja heidän elämänehtojensa välisen ristiriidan kehitys. Yksilöiden näennäinen yhdistyminen porvarillisen yhteiskunnan oloissa ja yksilöiden todellinen yhteenliittyminen kommunismissa. Yhteiskunnan elämänehtojen saattaminen yhdistyneiden yksilöiden alaisuuteen] 53–58
    [7. Yksilöiden ja heidän toimintaehtojensa välinen ristiriita tuotantovoimien ja kanssakäymisen muodon ristiriitana. Tuotantovoimien kehitys ja kanssakäymisen muotojen vaihtuminen] 58–60
    [8. Väkivallan (valloituksen) osuus historiassa] 61–62
    [9. Tuotantovoimien ja kanssakäymisen muodon välisen ristiriidan kehitys suurteollisuuden ja vapaan kilpailun olosuhteissa. Työn ja pääoman vastakohtaisuus] 62–63
    [10. Yksityisomistuksen hävittämisen välttämättömyys, ehdot ja tulokset] 64–65
    [11.] Valtion ja oikeuden suhde omaisuuteen 65–68
    [12. Yhteiskunnallisen tajunnan muodot] 68–69
Friedrich Engels. Kommunismin periaatteet 70–84
Karl Marx ja Friedrich Engels. Kommunistisen puolueen manifesti 85–120
  Esipuhe vuoden 1872 saksankieliseen painokseen 85–86
  Esipuhe vuoden 1882 toiseen venäjänkieliseen painokseen 86–87
  Friedrich Engelsin esipuhe vuoden 1883 saksankieliseen painokseen 88
  Friedrich Engelsin esipuheesta vuoden 1890 saksankieliseen painokseen 88–90
  Friedrich Engelsin esipuhe vuoden 1892 puolankieliseen painokseen 91–92
  Friedrich Engelsin esipuhe vuoden 1893 italiankieliseen painokseen 92–93
  Kommunistisen puolueen manifesti 94–120
    I. Porvarit ja proletaarit 95–104
    II. Proletaarit ja kommunistit 104–111
    III. Sosialistinen ja kommunistinen kirjallisuus 111–119
      1. Taantumuksellinen sosialismi 111–116
        a) Feodaalinen sosialismi 111–112
        b) Pikkuporvarillinen sosialismi 112–113
        c) Saksalainen eli »todellinen» sosialismi 113–116
      2. Konservatiivinen eli porvarissosialismi 116–117
      3. Kriittis-utopistinen sosialismi ja kommunismi 117–119
    IV. Kommunistien suhde erilaisiin oppositiopuolueisiin 119–120
Karl Marx. Porvaristo ja vastavallankumous. Toinen kirjoitus 121–124
Karl Marx. Palkkatyö ja pääoma 125–153
  Friedrich Engelsin johdanto vuoden 1891 painokseen 125–131
  Palkkatyö ja pääoma 132–153
Karl Marx ja Friedrich Engels. Keskuskomitean vetoomus Kommunistien liitolle. Maaliskuu 1850 154–163
Karl Marx. Luokkataistelut Ranskassa vuosina 1848–1850 164–265
  Friedrich Engelsin johdanto vuoden 1895 painokseen 164–179
  Luokkataistelut Ranskassa vuosina 1848—1850 180–265
    I. Kesäkuun tappio 1848 181–200
    II. 13. kesäkuuta 1849 200–226
    III. Vuoden 1849 kesäkuun 13. päivän jälkiseuraukset 226–253
    IV. Yleisen äänioikeuden lakkauttaminen 1850 253–265
Friedrich Engels. Vallankumous ja vastavallankumous Saksassa 266–349
  I. Saksa vallankumouksen aattona 266–273
  II. Preussin valtio 274–282
  III. Muut saksalaiset valtiot 282–286
  IV. Itävalta 286–291
  V. Wienin kapina 291–294
  VI. Berliinin kapina 294–298
  VII. Frankfurtin kansalliskokous 298–301
  VIII. Puolalaiset, tsekit ja saksalaiset 302–305
  IX. Panslavismi. Schleswig-Holsteinin sota 305–308
  X. Pariisin kapina. Frankfurtin kansalliskokous 308–311
  XI. Wienin kapina 311–316
  XII. Wienin valloitus. Wienin kavaltaminen 316–323
  XIII. Preussin Perustuslakia säätävä kokous. Kansalliskokous 323–327
  XIV. Järjestyksen palauttaminen. Valtiopäivät ja edustajakamari 327–331
  XV. Preussin voitto 331–334
  XVI. Kansalliskokous ja hallitukset 335–337
  XVII. Kapina 338-341
  XVIII. Pikkuporvaristo 341–345
  XIX. Kapinan loppu 345–349
Friedrich Engels. Äskeinen Kölnin oikeusjuttu 350–355
Karl Marx. Louis Bonaparten brumairekuun kahdeksastoista 356–441
  K. Marxin esipuhe vuoden 1869 toiseen painokseen 356–357
  F. Engelsin esipuhe vuoden 1885 kolmanteen saksankieliseen painokseen 358–359
  Louis Bonaparten brumairekuun kahdeksastoista 360–441
    I 360–368
    II 368–378
    III 378–390
    IV 390–398
    V 399–413
    VI 413–429
    VII 429–441
Karl Marx. Puhe »The People's Paper» lehden vuosijuhlassa. Pidetty Lontoossa 14. huhtikuuta 1856 442–443
Karl Marx. Kansantaloustieteen arvostelua. Esipuhe 444–447
Friedrich Engels. Karl Marxin »Kansantaloustieteen arvostelua» 448–456
  I 448–451
  II 451–456
Karl Marx. Kirjeitä 457–469
  Marx — Pavel Vasiljevits Annenkoville. 28. joulukuuta [1846] 457–466
  Marx — Joseph Wevdemeyerille. 5. maaliskuuta 1852 466–467
  Marx — Engelsille. 16. huhtikuuta [1856] 467–468
  Marx — Engelsille. 25. syyskuuta 1857 468–469
           
Selityksiä ja hakemistoja 471–535
  Selityksiä 473–499
  Nimihakemisto 500–516
  Nimiä kirjallisuudesta ja mytologiasta 516–517
  Asiahakemisto 518–529
 
Toinen osa
K. Marx. Kansainvälisen työväenliiton perustamismanifesti 5–12
K. Marx. Kansainvälisen työväenliiton Yleiset säännöt 13–15
K. Marx. Amerikan Yhdysvaltojen presidentille Abraham Lincolnille 16–17
K. Marx. Proudhonista (Kirje J. B. Schweitzerille) 18–24
K. Marx. Työpalkka, hinta ja voitto 25–65
  Alkuhuomautuksia 25
  1. Tuotanto ja työpalkka 25–27
  2. Tuotanto, työpalkka, voitto 27–34
  3. Työpalkka ja raha 34–37
  4. Tarjonta ja kysyntä 37–38
  5. Työpalkka ja hinnat 38–40
  6. Arvo ja työ 40–47
  7. Työvoima 47–49
  8. Lisäarvon tuottaminen 49–50
  9. Työn arvo 50–51
  10. Voiton saanti myytäessä tavara arvostaan 51–52
  11. Osat, joihin lisäarvo jakautuu 52–54
  12. Voiton, työpalkan ja hinnan välinen yleinen suhde 55–56
  13. Tärkeimmät tapaukset, jolloin vaaditaan palkan korottamista tai vastustetaan sen alentamista 56–61
  14. Pääoman ja työn välinen taistelu ja sen tulokset 61–65
K. Marx. Ohje Väliaikaisen keskusneuvoston edustajille eri kysymyksiin 66–73
  1. Kansainvälisen työväenliiton organisaatio 66
  2. Työväenliitto kansainvälisen toimintayhtenäisyyden aikaansaajana työn ja pääoman välisessä taistelussa 66–68
  3. Työpäivän rajoittaminen 68
  4. Lasten ja alaikäisten (kumpaakin sukupuolta olevien) työ 68–70
  5. Osuustoiminnallinen työ 70–71
  6. Työväen ammatilliset liitot (trade unionit). Niiden menneisyys, nykyisyys ja tulevaisuus 71–72
  7. Välittömät ja välilliset verot 72
  8. Kansainvälinen luotto 72
  9. Puolan kysymys 73
  10. Armeijat 73
  11. Uskontokysymys 73
K. Marx. Pääoman ensimmäisen osan ensimmäisen saksankielisen laitoksen alkulause 74–77
K. Marx. Pääoman ensimmäisen osan vuoden 1872 toisen saksankielisen laitoksen loppusanat 78–85
K. Marx. Pääoma. Kahdeskymmenesneljäs luku. Niin sanottu alkuperäinen kasautuminen 86–127
  1. Alkuperäisen kasautumisen salaisuus 86–88
  2. Maalaisväestön maan pakkoluovutus 89–102
  3. Pakkoluovutettuja koskeva verinen lainsäädäntö alkaen 1400-luvun lopusta. Työpalkan alentamislait 102–110
  4. Kapitalististen maanvuokraajien synty 110–111
  5. Maanviljelyskumouksen vaikutus teollisuuteen. Kotimaisten markkinoiden luominen teollisuuspääomalle 112–116
  6. Teollisuuskapitalistin synty 116–125
  7. Kapitalistisen kasautumisen historiallinen tendenssi 125–127
F. Engels. »Demokratisches Wochenblattille» kirjoitettu resensio Pääoman ensimmäisestä osasta 128–133
  I 128–131
  II 131–133
F. Engels. Marxin Pääoman toisen osan esipuheesta 134–136
K. Marx. Vetoomus Yhdysvaltojen kansalliselle työväenliitolle 137–138
F. Engels. Alkulause teokseen »Saksan talonpoikaissota» 139–151
  Alkulause toiseen vuoden 1870 laitokseen 139–145
  Lisäys vuoden 1870 alkulauseeseen kolmatta, vuoden 1875 laitosta varten 146–151
K. Marx. Kansainvälisen työväenliiton Pääneuvostolta Venäjän jaoston komitean jäsenille Geneveen 152–153
K. Marx. Luottamuksellisesta ilmoituksesta 154–157
K. Marx. Kansalaissota Ranskassa 158–220
  F. Engelsin johdanto (1891) 158–168
  Kansainvälisen työväenliiton Pääneuvoston ensimmäinen Saksan ja Ranskan sotaa koskeva julkilausuma 169–172
  Kansainvälisen työväenliiton Pääneuvoston toinen Saksan ja Ranskan sotaa koskeva julkilausuma 173–179
  Kansalaissota Ranskassa. Kansainvälisen työväenliiton Pääneuvoston julkilausuma 180–220
    I 180–188
    II 188–194
    III 194–207
    IV 207–217
    Liitteitä 217–220
      I 217–218
      II 218–220
F. Engels. Työväenluokan poliittisesta toiminnasta. Tekijän merkinnät puheesta konferenssin istunnossa 21. syyskuuta 1871 221–222
K. Marx ja F. Engels. Näennäistä hajaannusta Internationaalissa. Kansainvälisen työväenliiton Pääneuvoston suljettu kiertokirje 223–259
  I 223–226
  II 226–234
  III 234–241
  IV 241–251
  V 251–253
  VI 253–256
  VII 257–259
K. Marx. Pariisin Kommuunin vuosipäivän kunniaksi pidetyn joukkokokouksen päätökset 260
K. Marx. Maan kansallistaminen 261–263
K. Marx ja F. Engels. Haagin yleisen kongressin päätöslauselmista 2.—7. syyskuuta 1872 264
K. Marx. Haagin kongressista. Kirjeenvaihtajan muistiin kirjoittama puhe Amsterdamin joukkokokouksessa 8. syyskuuta 1872 265–267
F. Engels. Asuntokysymyksestä 268–340
  Esipuhe toiseen vuoden 1887 laitokseen 268–276
  Asuntokysymyksestä 277
    I luku. Kuinka Proudhon ratkaisee asuntokysymyksen 277–294
    II luku. Kuinka porvaristo ratkaisee asuntokysymyksen 294–320
      I 294–305
      II 305–317
      III 318–320
    III luku. Vielä kerran Proudhonista ja asuntokysymyksestä 320–340
      I 320–324
      II 324–332
      III 332–336
      IV 336–340
F. Engels. Auktoriteetista 341–344
F. Engels. Kommuunin blanquilaisten maanpakolaisten ohjelma (II artikkeli sarjasta »Emigranttikirjallisuus») 345–351
F. Engels. Venäjän yhteiskunnallisista suhteista (V artikkeli sarjasta »Emigranttikirjallisuus») 352–373
  Loppusanat kirjoitukseen »Venäjän yhteiskunnallisista suhteista» 362–373
K. Marx. Bakuninin kirjasta »Valtiolaitos ja anarkia» tehdyistä muistiinpanoista 374–375
K. Marx ja F. Engels. Kirjeitä 376–396
  Marx — Ludwig Kugelmannille. 23. helmikuuta 1865 376–379
  Marx — Ludwig Kugelmannille. 9. lokakuuta 1866 380–381
  Marx — Ludwig Kugelmannille. 11. heinäkuuta 1868 381–382
  Marx — Ludwig Kugelmannille. 12. huhtikuuta 1871 382–383
  Marx — Ludwig Kugelmannille. 17. huhtikuuta 1871 383–384
  Marx — Friedrich Boltelle. 23. marraskuuta 1871 384–386
  Engels — Theodor Cunolle. 24. tammikuuta 1872 386–391
  Engels — August Bebelille. 20. kesäkuuta 1873 392–395
  Engels— Friedrich Adolph Sorgelle. 12.[—17.] syyskuuta 1874 395–396
 
Selityksiä ja hakemistoja 397–464
  Selityksiä 399–432
  Nimihakemisto 433–451
  Nimiä kirjallisuudesta ja mytologiasta 452
  Asiahakemisto 453–461
 
Kolmas osa
Karl Marx. Gothan ohjelman arvostelua 5–24
  F. Engelsin esipuhe 5–6
  Karl Marx. Kirje Wilhelm Brackelle. 5. toukokuuta 1875 7–8
  Karl Marx. Reunahuomautuksia Saksan työväenpuolueen ohjelmaan 9–24
    I 9–17
    II 17–19
    III 19–20
    IV 20–24
Friedrich Engels. Kirje August Bebelille. 18.—28. maaliskuuta 1875 25–31
Friedrich Engels. Kirje Karl Kautskylle. 23. helmikuuta 1891 32–34
Friedrich Engels. Johdanto »Luonnon dialektiikkaan» 35–49
Friedrich Engels. »[Anti]-Dühringin» vanha esipuhe. Dialektiikasta 50–56
Friedrich Engels. Työn osuus apinan muuttumisessa ihmiseksi 57–67
Friedrich Engels. Karl Marx 68–76
Karl Marx ja Friedrich Engels. Kiertokirjeestä August Bebelille, Wilhelm Liebknechtille, Wilhelm Brackelle ym. III. Zürichin kolmikon manifesti 77–83
Friedrich Engels. Sosialismin kehitys utopiasta tieteeksi 84–136
  Johdanto englanninkieliseen painokseen 1892 84–103
  Sosialismin kehitys utopiasta tieteeksi 104–136
    I 104–114
    II 114–120
    III 120–136
Karl Marx. Vastaus Vera Ivanovna Zasulitšin kirjeeseen. Ensimmäinen hahmotelma 137–145
Friedrich Engels. Puhe Karl Marxin haudalla 146–147
Friedrich Engels. Marx ja »Neue Rheinische Zeitung» (1848—1849) 148–155
Friedrich Engels. Kommunistien liiton historiaa 156–172
Friedrich Engels. Perheen, yksityisomaisuuden ja valtion alkuperä 173–301
  Ensimmäisen, vuoden 1884 painoksen alkulause 173–174
  Neljännen, vuoden 1891 painoksen alkulause. Alkukantaisen perheen historiasta (Bachofen, McLennan, Morgan) 175–184
  Perheen, yksityisomaisuuden ja valtion alkuperä. Yhdistettynä Lewis H. Morganin tutkimuksiin 185–301
    I. Esihistoriallisia sivistysasteita 185–189
      1. Villeys 185–186
      2. Barbaarisuus 186–189
    II. Perhe 189–230
    III. Irokeesisuku 231–242
    IV. Kreikkalainen suku 242–249
    V. Ateenan valtion synty 249–257
    VI. Roomalainen suku ja valtio 257–265
    VII. Kelttiläinen ja germaaninen suku 265–276
    VIII. Germaanien valtion muodostuminen 276–285
    IX. Barbaarisuus ja sivistyneisyys 285–301
Friedrich Engels. Ludwig Feuerbach ja klassisen saksalaisen filosofian loppu 302–338
  Vuoden 1888 painoksen alkulause 302–303
  Ludwig Feuerbach ja klassisen saksalaisen filosofian loppu 304–338
    I 304–311
    II 311–318
    III 318–324
    IV 325–338
Friedrich Engels. Väkivallan osuus historiassa 339–387
Friedrich Engels. Vuoden 1891 sosiaalidemokraattisen ohjelmanluonnoksen arvostelua 388–398
  I. Kymmenen kappaletta sisältävä perusteleva osa 388–392
  II. Poliittiset vaatimukset 392–396
  III. Taloudelliset vaatimukset 396
  I:n osan liite 397–398
Friedrich Engels. »Työväenluokan asema Englannissa» kirjan toisen saksankielisen painoksen (1892) esipuhe 399–412
Friedrich Engels. Italian tuleva vallankumous ja sosialistinen puolue 413–416
Friedrich Engels. Talonpoikaiskysymys Ranskassa ja Saksassa 417–434
  I 418–427
  II 427–434
Karl Marx ja Friedrich Engels. Kirjeitä 435–462
  Engels Pjotr Lavrovitš Lavroville. 12.—17. marraskuuta 1875 435–438
  Marx Wilhelm Blosille. 10. marraskuuta 1877 438
  Engels Karl Kautskylle. 12. syyskuuta 1882 438–439
  Engels Florence Kelley-Wischnewetzkylle. 28. joulukuuta 1886 439–441
  Engels Conrad Schmidtille. 5. elokuuta 1890 441–442
  Engels Otto Boenigkille. 21. elokuuta 1890 443–444
  Engels Joseph Blochille. 21. [—22.] syyskuuta 1890 444–446
  Engels Conrad Schmidtille. 27. lokakuuta 1890 446–451
  Engels Franz Mehringille. 14. heinäkuuta 1893 451–455
  Engels Nikolai Frantsevitš Danielsonille. 17. lokakuuta 1893 455–457
  Engels W. Borgiukselle. 25. tammikuuta 1894 457–460
  Engels Werner Sombartille. 11. maaliskuuta 1895 460–462
 
Selityksiä ja hakemistoja 463–532
  Selityksiä 465–494
  Nimihakemisto 495–516
  Nimiä kirjallisuudesta ja mytologiasta 516–519
  Asiahakemisto 520–529
 
Lataa Valittujen I osa kokonaisena
Lataa Valittujen II osa kokonaisena
Lataa Valittujen III osa kokonaisena

 

Suomenkielinen Marx & Engels -arkisto
Marxists Internet Archive — suomenkielinen osasto